VAIHDON JÄLKEISIÄ AJATUKSIA - KOTI EI OLE PAIKKA, VAAN TUNNE.

Oon pyöritellyt näitä ajatuksia siitä asti päässäni kun palasin Suomeen. Tätä postausta on alettu kirjoittamaan lukemattomia kertoja, mutta silti olen aina jättänyt sen myöhemmälle. Nyt oon ollut Suomessa jo 3kk, saman verran siis kun olin Jenkeissä. Se tuntuu ihan hullulta. Samalla tuntuu, että olisin vasta tullut Suomeen ja samalla jotkut muistot tuntuvat niin kaukaisilta, että mietin, asuinko todella Floridassa. Nuo kolmen kuukautta olivat parasta aikaa elämässäni. Kun lähdin Suomesta, olin epävarma itsestäni ja pelkäsin, etten ikinä pärjäisi tuolla isossa maailmassa. Miten paljon, tuon kolmen kuukauden aikana opinkaan itsestäni uutta ja takaisin tultiin itsevarmenpana kuin koskaan, mutta samalla elämän suunta oli enemmän hukassa kuin koskaan.

Mähän itse oletin ennen vaihtoa, että käyn kolme kuukautta Floridassa, puolivälissä mulla luultavasti tulee hirveä koti ikävä ja kun aika tulla takaisin, olen onnellinen, että lähdin, ruksi yli listalta, että olen asunut ulkomailla, ei ollut mun juttu nyt voin asua ikuisesti Kuopiossa. Well, let seee, miten väärin sitä olikaan ajatellut ja ehkä enemmänkin miten en ikinä ollut edes unelmoida asioista, mitkä ehkä oikeasti ovat juuri minua varten. En ikinä ennen ulnelmoinut siitä, että muuttaisin ulkomaille, tai reissaisin joka maailman kolkkaan. Toki rakastin matkailua, mutta en haaveilut reppu reissusta ympäri maailmaa. Nyt tuon vaihdon jälkeen taas minun on vaikea nähdä itseni asumassa täällä Kuopiossa, loppu elämä, hell no. 

Nyt tuntuu, että koko maailma on avoinna ja haluan lähteä tutkimaan joka ikisen kolkan, niin maailmasta kuin siitä mihin kaikkeen mä oikeasti pystyn. Kuitenkin täällä Suomessa, mulla on vielä vuosi koulua jäljellä, nyt syksyllä varsinkin niin paljon hommaa, etten luultavasti kerkeä edes hengittää. Ja sen jälkeen kun elit täysiä hetkessä joka ikisen sekuntin, tää arki täällä on vaan tuntunut tyhjältä. Sen takia tää blogi mm. hiljeni täysin kun palasin Suomeen, mulla oli vaan tyhjä olo. Mikä on tietenkin ihan ymmärrettävää, viimeiset kaksi viikkoa oltiin lomalla ja sinä aikana käytiin uudestaan miamissa, nautittiin joka sekuntista, tehtiin just mitä haluttiin ja mm. hypättiin lentokoneesta ( kyllä luit juuri oikein meikä hyppäs tandemhypyn, ja parasta se on videolla ja tekin saatte sen vielä nähdä ;)) Mutta tuollaisen "high life" jälkeen tää Suomen arki vaan tuntui oudolta. 

Älkää käsittäkö väärin, mulla oli kauhea ikäviä kaikkia ihmisiä Suomessa ja heidän näkeminen sai hymyn huulille, mutta Kuopiota, mulla ei ollu missään vaiheessa ikävä. Mä löysin ekaa kertaa paikan minne mä oikeesti vaan täydellisesti, fit in. En koskaan uskonut, että saisin toisen paikan mikä olisi koti, mutta Florida, oi kyllä mun koti jäi sinne. Ja ekaa kertaa mä todella tajusin sanonnan,

  Home is where your heart is.

Oli myös hämmentävää, kun oli elänyt 3kk, jakaen yhden 10neliön huoneen toisen kanssa ja seinän toisella puolella oli päiväkoti, niin voitte kuvitella, miten oudolta oman kodin hiljaisuus tuntui. Minä, joka rakastan hiljaisuutta niin ekoilla viikoilla varsinkin se hiljaisuus oli niin outoa. Nyt taas kun on ollut jo kauan täällä niin arvostan kyllä tätä hiljaisuutta ja se on ihanaa kun rauha, mutta juuri Suomeen saavuttua, sekin lisäsi tyhjyyttä, kaikki vaan oli suoraan sanottua outoa, olin juuri saanut kodin toisella puolelle maailmaa, ja nyt olin taas Suomessa, ilman tietoa milloin pääsisin takasin edes käymään siellä. 

Sain vaihdon aikana myös uusia ystäviä, joiden kanssa vietettiin paljon aikaa yhdessä ja yht äkkiä sitä ei tiennyt näkeekö enää ja se tuntui niiin oudolta. Mä en oo siis ikinä elämässäni edes muuttanut, joten mulle ei oo ollenkaan tuttua, että ystävystyy jonkun kanssa ja sitten yht äkkiä asuukin muualla, joten ei sen takia voi nähdä. 

Ja juuri tän takia kun en ole koskaan muuttanut, en ikinä uskonut, että musta tuntuisi noin lyhyen ajan jälkeen, jossain että se olisi mun koti. En ikinä uskonut, että niin kävisi, mutta niin kävi. Ja se ehkä oli hämmentävintä koko paluussa, kaikki mitä olin miettinyt etukäteen, oli ihan hassuja ajatuksia Suomeen palattuani. Ja nyt sitä ollaanki ihan suoraan sanottuna lost, mitä elämältä haluan. Mutta ehkä tälleen kaksi kymppisenä sitä kuuluuki just olla lost, tässä on kuitenkin koko elämä edessä miettiä, että mitä sitä haluaa. Mutta kun mä oon ihminen joka on aina tiennyt mitä haluaa, niin oli todella outoa tajuta, etten oikeesti edes tiedä, että kotoa ja Suomesta saadut mallit on ohjeenneet mua ja että mä oon aina tehnyt vaan turvallisia päätöksiä. Ei sillä, että niissä päätöksissä olisi mitään vikaa, mutta tajusin, ettei pidä suunnitella elämää liian pitkälle, jos ensin aloittasi tämän uuden jakson elämästä ihan itsensä etsimällä. 

Tää postaus voisi jatkua ja jatkua, mutta ehkä pilkon tätä osiin, seuraavaksi voisin kirjoittaa juuri noista omista oivalluksista ja ajattelumalleista, mitä täällä on opittu ja miten ne paljon ne onkin piilevästi vaikuttanut päätöksen tekoon, vaikka aina olen ajatellut, että oon tehnyt päätökset täysin omalta pohjalta, mutta ei se olekkaan ihan niin yksin kertaista! Myös mun ajatukset itsestäni avautui täysin uudella lailla, mutta sekin ansaitsee oman postauksen, sillä tekstiä kyllä riittää!

Mutta loppuun on ihana olla takaisin Suomessa rakkaiden ihmisten kanssa, mutta pala musta jäi pysyvästi Floridaan.

VAIHTOON LÄHDÖN FIILIKSIÄ

Noniin aika menee ihan hirveää vauhtia ja munkin vaihto senkun lähestyy! Tasan kuukauden päästä istun jo lentokoneessa ja suuntana on Florida! Jännitys ja innostus alkavat molemmat nousta kokoajan ja eilen kävin ottamassa kolme rokotetta kerralla, jep oli aika kamalaa, sillä olen hieman piikkikammoinen... No rokotuksesta selvittiin ja nyt voi alkaa jännitämään matkaa. Nyt alkaa olla kaikki asiat kondiksessa, muutama tehtävä tulee tehdä ja varmistaa vielä vakuutus, mutta sitten sitä ollaan valmiina lähtemään, apua!!

Nyt ajattelin kertoa vähän mitä kaikkea mun on pitänyt tehdä ennen tätä THE-hetkeä jolloin mennään lentokoneeseen ja lähdetään harjoitteluun!

kaikki postauksen kuvat on isosiskoni ottamia, kun hän oli jenkeissä lomalla! Mä oon muokannut kuvat.

Vielä kertauksena, meen tosiaan tekemään kolmen kuukauden työharjoittelua, Floridaan. Paikkana on eräs päiväkoti, erikoistun opinnoissa varhaiskasvatukseen, joten tämä paikka on todella hyvä.

Kaikki alkoi sillä kun menin koulussa käymään opettajan luona joka vastaa vaihtoon lähdöistä. Kun olimme keskustelleet aloimme kartoittaa mahdollisia maita. Ensin mun oli tarkoitus lähteä Australiaan tai Kanadaan, mutta kun Australiasta ei kuulunut vastausta ja Floridassa vapautui paikka oli päätökset nopeasti tehty. Sitten varasimme meille paikan ja aloimme miettimään muita järjestelyjä.

-Mun piti esim. hoitaa kouluhommat niin, että pääsen vaihtoon lähtemään. Nämä asiat hoidin kuntoon tekemällä kaikki kevään kurssit nyt syksyllä, joten voin kevään olla rauhassa harjoittelussa. Mulla siis olisi normaalisti ollut harjoittelu nyt syksyllä, minkä takia mulla meni kurssit aivan sekaisin ja päälekkäin, mutta hyvin tästä on selvitty.

-Sen jälkeen alettiin hoitamaan kirjallinen puoli. Kirjoitettiin niin harjoittelusopimuksia, apuraha hakemuksia, CV:tä englanniksi, motivation letter englanniksi ja mitäköhän vielä! Kuitenkin paljon hoidettiin papereita ja kirjoiteltiin englanniksi. Apu rahaa saadaan luultavasti koululta 1000euroa, ja tämä on ainut apuraha minkä saan, sillä en hakenut tuonne minkään järjestön kautta, kuitenkin jos paikan ulkomailta saa erilaisten järjestöjen kautta on apuarah huomattavasti isompi.

- Sen jälkeen aloin tekemään pikkuhiljaa vaihtokurssia Walteria. Tämä on mulla vielä hieman kesken, mutta enköhän sen tässä rykäise valmiiksi. Walteriin kuuluu erilaisia tehtäviä, esseitä mitä pitää englanniksi tehdä ennen vaihtoon lähtöä.

-Vakuutukset on myös tärkeä hoitaa kuntoon. Kun lähtee jenkkeihin tulee olla hyvät ja kattavat vakuutukset, jos jotain sattuu.

-Asuminen, S asuu meillä kotona, joten maksan oman vuokran osuuden jenkeistä käsin ja kämppää ei näin tarvitse hoitaa muuten. Kuitenkin jos lähtee yksin kannattaa miettiä saisiko alivuokralaisen tai muuta, jotta vuokra rahat säästyisivät reissuun. Taas jenkeissä meillä on asunto valmiina, mikä on vielä todella edullinen, niin onneksi ei tarvinnut ruveta siihen vuokrakämpän haku hommaan, mikä yleensä on edessä jos vaihtoon lähtee.


Mitäs muuta nyt mulla ei tuu muuta oikein mieleen. Mä oon ostanut uuden lauku ja läppärin vaihtoa varten, uusi iso laukku oli tärkeä ja toimiva tietokone, joka on matkustutkokoinen myös oli aikalailla pakko ostos. Myös uusi action kamera on hankittu ja dollareita aion käydä täällä Kuopiossakin vaihtamassa jo valmiiksi! Vielä pitäisi saada luottokortti niin sitten alkaa olla hommat hoidossa!