perjantai 7. heinäkuuta 2017

VAIHDON JÄLKEISIÄ AJATUKSIA - KOTI EI OLE PAIKKA, VAAN TUNNE.

Oon pyöritellyt näitä ajatuksia siitä asti päässäni kun palasin Suomeen. Tätä postausta on alettu kirjoittamaan lukemattomia kertoja, mutta silti olen aina jättänyt sen myöhemmälle. Nyt oon ollut Suomessa jo 3kk, saman verran siis kun olin Jenkeissä. Se tuntuu ihan hullulta. Samalla tuntuu, että olisin vasta tullut Suomeen ja samalla jotkut muistot tuntuvat niin kaukaisilta, että mietin, asuinko todella Floridassa. Nuo kolmen kuukautta olivat parasta aikaa elämässäni. Kun lähdin Suomesta, olin epävarma itsestäni ja pelkäsin, etten ikinä pärjäisi tuolla isossa maailmassa. Miten paljon, tuon kolmen kuukauden aikana opinkaan itsestäni uutta ja takaisin tultiin itsevarmenpana kuin koskaan, mutta samalla elämän suunta oli enemmän hukassa kuin koskaan.

Mähän itse oletin ennen vaihtoa, että käyn kolme kuukautta Floridassa, puolivälissä mulla luultavasti tulee hirveä koti ikävä ja kun aika tulla takaisin, olen onnellinen, että lähdin, ruksi yli listalta, että olen asunut ulkomailla, ei ollut mun juttu nyt voin asua ikuisesti Kuopiossa. Well, let seee, miten väärin sitä olikaan ajatellut ja ehkä enemmänkin miten en ikinä ollut edes unelmoida asioista, mitkä ehkä oikeasti ovat juuri minua varten. En ikinä ennen ulnelmoinut siitä, että muuttaisin ulkomaille, tai reissaisin joka maailman kolkkaan. Toki rakastin matkailua, mutta en haaveilut reppu reissusta ympäri maailmaa. Nyt tuon vaihdon jälkeen taas minun on vaikea nähdä itseni asumassa täällä Kuopiossa, loppu elämä, hell no. 



Nyt tuntuu, että koko maailma on avoinna ja haluan lähteä tutkimaan joka ikisen kolkan, niin maailmasta kuin siitä mihin kaikkeen mä oikeasti pystyn. Kuitenkin täällä Suomessa, mulla on vielä vuosi koulua jäljellä, nyt syksyllä varsinkin niin paljon hommaa, etten luultavasti kerkeä edes hengittää. Ja sen jälkeen kun elit täysiä hetkessä joka ikisen sekuntin, tää arki täällä on vaan tuntunut tyhjältä. Sen takia tää blogi mm. hiljeni täysin kun palasin Suomeen, mulla oli vaan tyhjä olo. Mikä on tietenkin ihan ymmärrettävää, viimeiset kaksi viikkoa oltiin lomalla ja sinä aikana käytiin uudestaan miamissa, nautittiin joka sekuntista, tehtiin just mitä haluttiin ja mm. hypättiin lentokoneesta ( kyllä luit juuri oikein meikä hyppäs tandemhypyn, ja parasta se on videolla ja tekin saatte sen vielä nähdä ;)) Mutta tuollaisen "high life" jälkeen tää Suomen arki vaan tuntui oudolta. 

Älkää käsittäkö väärin, mulla oli kauhea ikäviä kaikkia ihmisiä Suomessa ja heidän näkeminen sai hymyn huulille, mutta Kuopiota, mulla ei ollu missään vaiheessa ikävä. Mä löysin ekaa kertaa paikan minne mä oikeesti vaan täydellisesti, fit in. En koskaan uskonut, että saisin toisen paikan mikä olisi koti, mutta Florida, oi kyllä mun koti jäi sinne. Ja ekaa kertaa mä todella tajusin sanonnan,

  Home is where your heart is.


Oli myös hämmentävää, kun oli elänyt 3kk, jakaen yhden 10neliön huoneen toisen kanssa ja seinän toisella puolella oli päiväkoti, niin voitte kuvitella, miten oudolta oman kodin hiljaisuus tuntui. Minä, joka rakastan hiljaisuutta niin ekoilla viikoilla varsinkin se hiljaisuus oli niin outoa. Nyt taas kun on ollut jo kauan täällä niin arvostan kyllä tätä hiljaisuutta ja se on ihanaa kun rauha, mutta juuri Suomeen saavuttua, sekin lisäsi tyhjyyttä, kaikki vaan oli suoraan sanottua outoa, olin juuri saanut kodin toisella puolelle maailmaa, ja nyt olin taas Suomessa, ilman tietoa milloin pääsisin takasin edes käymään siellä. 

Sain vaihdon aikana myös uusia ystäviä, joiden kanssa vietettiin paljon aikaa yhdessä ja yht äkkiä sitä ei tiennyt näkeekö enää ja se tuntui niiin oudolta. Mä en oo siis ikinä elämässäni edes muuttanut, joten mulle ei oo ollenkaan tuttua, että ystävystyy jonkun kanssa ja sitten yht äkkiä asuukin muualla, joten ei sen takia voi nähdä. 

Ja juuri tän takia kun en ole koskaan muuttanut, en ikinä uskonut, että musta tuntuisi noin lyhyen ajan jälkeen, jossain että se olisi mun koti. En ikinä uskonut, että niin kävisi, mutta niin kävi. Ja se ehkä oli hämmentävintä koko paluussa, kaikki mitä olin miettinyt etukäteen, oli ihan hassuja ajatuksia Suomeen palattuani. Ja nyt sitä ollaanki ihan suoraan sanottuna lost, mitä elämältä haluan. Mutta ehkä tälleen kaksi kymppisenä sitä kuuluuki just olla lost, tässä on kuitenkin koko elämä edessä miettiä, että mitä sitä haluaa. Mutta kun mä oon ihminen joka on aina tiennyt mitä haluaa, niin oli todella outoa tajuta, etten oikeesti edes tiedä, että kotoa ja Suomesta saadut mallit on ohjeenneet mua ja että mä oon aina tehnyt vaan turvallisia päätöksiä. Ei sillä, että niissä päätöksissä olisi mitään vikaa, mutta tajusin, ettei pidä suunnitella elämää liian pitkälle, jos ensin aloittasi tämän uuden jakson elämästä ihan itsensä etsimällä. 



Tää postaus voisi jatkua ja jatkua, mutta ehkä pilkon tätä osiin, seuraavaksi voisin kirjoittaa juuri noista omista oivalluksista ja ajattelumalleista, mitä täällä on opittu ja miten ne paljon ne onkin piilevästi vaikuttanut päätöksen tekoon, vaikka aina olen ajatellut, että oon tehnyt päätökset täysin omalta pohjalta, mutta ei se olekkaan ihan niin yksin kertaista! Myös mun ajatukset itsestäni avautui täysin uudella lailla, mutta sekin ansaitsee oman postauksen, sillä tekstiä kyllä riittää!

Mutta loppuun on ihana olla takaisin Suomessa rakkaiden ihmisten kanssa, mutta pala musta jäi pysyvästi Floridaan.

18 kommenttia:

  1. Mä niin tiedän ton tunteen. Pala musta jäi Californiaan 2010 <3 Ihanaa, kun oot palannu postaileen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuota tunnetta ei tiedä ennen kun sen itse kokee<3 kiva kuulla<3

      Poista
  2. Ihanaa että kirjoitit tästä aiheesta, tätä oli mielenkiintoista lukea <3 Voin vaan kuvitella miten oudolta ja tyhjältä tämä Suomen arki tuntuu Floridaan verrattuna, kun sait kuitenkin rakennettua sinnekin sen kodin :( Itsekin tunnen usein olevani ihan hukassa siitä, mitä elämältäni haluan, mutta niinkuin sanoit niin kai se kuuluu vahvasti tähän ikään.. Ihanaa viikonloppua sinne! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos<3 niinpä kyllä meillä on tässä koko elämä vielä aikaa selvittää mitä tehdä!! Samoin sinne:))

      Poista
  3. Todella mielenkiintoisia ajatuksia, voin olla varma että itselläkin jäisi varmasti pala sydämestä johonkin missä olisi asunut kuukausia! Mulla jää jo matkoilla, mutta enpä oikeasti voisi edes kuvitella jos asuisi jossain muutaman kuukauden. Varmasti ihan eri fiilis ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, joo kyllä matkoilla just aina pieni pala ja tuonne jäi kyllä vielä isompi!<3

      Poista
  4. Jotenkin niin kaunis ja haikea postaus<3 Toi oli kyllä upea kokemus kun pääsit Floridaan kolmeksi kuukaudeksi ja varmasti pääset sinne vielä uudelleen :)

    VastaaPoista
  5. Tiiätkö mulla on edelleen samat fiilikset viime kesäisen Mallorcan jälkeen.. Sydän vaan haluais palata sinne koko ajan<3 Tiedän todella mistä puhut :-*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin uskoo, tuotakaan ei ymmärrä ennen kun itse sen kokee<3

      Poista
  6. Kiva että kirjoitit sun ajatuksista tänne :) voin uskoa, että tuntuu haikealta olla taas Suomessa kun jossain muualla on asunut niin kauan ja siitä on muodustunut koti itselle. Onneksi ollaan nuoria ja tässä on vielä koko elämä aikaa muuttaa ja palata takaisin jos vain on mahdollisuus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tykkäsit! Niinpä, sitä kerkee vaikka mitä vielä tehdä!:))

      Poista
  7. Teetkö ekaa kertaa elämässäs töitä vai miks koet et sun pitää ilmoittaa joka kerta kun meet töihin??:DDD jos et tiennyt töiden tekeminen ei ole niin ihmeellistä meille tavallisille ihmisille, niinkuin se taitaa teille olla :))))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahahaha omg, en ookkaa töitä tehny ku 15 vuotiaasta asti ja ihan itteni elättäny 18 vuotiaasta asti töitä tekemällä:D tietääkseni saan omaan blogiin kirjottaa vaikka joka päivä että meen töihin :D kiitos sain aamun naurut sun kommentista!! :D

      Poista
    2. Taitaa eka anonyymi puhua snäpistä yms.

      T. Eri ano joka huomannut saman.

      No hard feelings, kritiikki kritiikkinä

      Poista
    3. Jep, mun some kertoo mun arjesta :Dja snäppi mulla ei oo ees julkinen vaa mulla on siellä pelkkiä kavereita, joten:Ddd mutta harmi jos ne ärsyttää, mutta mun some ja arki, harmi jos se ärsyttää jotain noin paljo :D 😂

      Poista
    4. 😂😂😂 busted, kantsii Saara estää noi "kaverit" xddd

      Poista